Suurten ik\u00e4luokkien ty\u00f6t olivat siirtyneet maalta kaupunkeihin ja t\u00f6iden ohella ihmisill\u00e4 alkoi olla vapaa-aikaa. Monet kaipasivat lomillaan takaisin maalle, lapsuudesta tuttuihin maisemiin ja tonttikauppa k\u00e4vi vilkkaana. Uusia m\u00f6kkej\u00e4 rakennettin paljon. Rauvanniemess\u00e4kin oli yli kilometri tyhj\u00e4\u00e4 l\u00e4nsirantaa ja muutama pieni saari, mutta kotitilan pilkkominen ja myyminen paloina pois ei tuntunut mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hirsirakentaminen kiinnosti Rauvanniemen nuorta is\u00e4nt\u00e4\u00e4 Terhoa ja vuonna 1967 (22-vuotiaana) h\u00e4n veisti kotirantaan saunan, joka on edelleen ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Nimi muutettiin Savon ulkopuolellakin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon, Raudanniemi<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
Suomalainen m\u00f6kkikulttuuri ja puhdas luonto vieh\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s saksalaisia ja kes\u00e4isin heit\u00e4 matkaili Saimaan alueella jo yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon. Terho alkoi m\u00f6kkibuumin mukana rakentaa tilan rannoille hirsim\u00f6kkej\u00e4 vuokrak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kiikarissa oli niin kotimaan k\u00e4vij\u00e4t kuin saksalaiset turistit. Ensimm\u00e4inen rakennuslupa haettiin vuonna 1969 ja ”Ekam\u00f6kin” ensimm\u00e4iset vuokralaiset tulivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970.<\/p>\n\n\n\n