{"id":2,"date":"2018-03-17T16:23:13","date_gmt":"2018-03-17T14:23:13","guid":{"rendered":"https:\/\/u63918.www2.webdomain.fi\/?page_id=2"},"modified":"2021-12-19T20:04:43","modified_gmt":"2021-12-19T18:04:43","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raudanniemi.fi\/info\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"\n

Kiinnostaako Raudanniemen historia? Lue kuinka pienest\u00e4 torpasta tuli monen m\u00f6kkeilij\u00e4n tuttu lomakohde.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvakaappaus sivustolta www.vanhatkartat.fi<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rauvanniemen tila sijaitsee Mikkelin it\u00e4rajalla Koskentaipaleen kyl\u00e4ll\u00e4<\/a> Saarij\u00e4rven rannalla. Rauvanniemi oli osa Halolan<\/a> hovia, jonka kartano seisoo edelleen j\u00e4rven it\u00e4puolella. Halola kuului kokonaisuudessaan Juvan kuntaan, josta Saarij\u00e4rven l\u00e4nsipuolella sijainneet torpat irtautuivat Mikkelin maalaiskuntaan sotien j\u00e4lkeen. Maalaiskunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuonna 2001.<\/p>\n\n\n\n

Gabriel sai suorittaa osan possakastaan ”et\u00e4t\u00f6iss\u00e4”<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
Rauvanniemen viimeinen torppari Gabriel Luukkonen pojanpoikansa Pentin kanssa markkinoilla 1940-luvulla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1900-luvun alussa Gabriel Luukkonen perheineen asuttivat Rauvanniemen torppaa. Muiden torppareiden tapaan Gabriel suoritti taksv\u00e4rkki\u00e4 (savolaisittain possakkaa) eli h\u00e4n ty\u00f6skenteli osan viikosta hoville. Korvaukseksi Luukkoset saivat asua Rauvanniemess\u00e4, kalastaa Saarij\u00e4rvest\u00e4 sek\u00e4 vapaap\u00e4ivin\u00e4 raivata itselleen viljelytilaa torppansa ymp\u00e4rilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Huonon j\u00e4\u00e4n aikaan ty\u00f6matka Rauvanniemest\u00e4 Halolaan kesti tunteja. Sen vuoksi Gabriel sai suorittaa osan possakastaan ”et\u00e4t\u00f6iss\u00e4” kotonaan Rauvanniemess\u00e4 rakentaen hoville ty\u00f6kaluja ja tarve-esineit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Gabriel kuittasi kolme taksv\u00e4rkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 rakentamalla hovin hevosille uuden reen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uuden torpparilain my\u00f6t\u00e4 torpparit saivat oikeuden lunastaa asuttamansa torpan itselleen ja niinp\u00e4 Rauvanniemen tila siirtyi Halolan hovilta Luukkosille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Leevi Luukkonen j\u00e4rvell\u00e4 soutelemassa veist\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n veneell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Gabrielin j\u00e4lkeen tilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 jatkoi h\u00e4nen poikansa Leevi ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Leevin poika Terho. K\u00e4sity\u00f6taito ja tietynlainen itsetekemisen asenne kulki Luukkosen suvussa sukupolvelta toiselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Leevi Luukkonen pystytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vanhaa savusaunan kehikkoa naapurille l\u00e4heiseen saareen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ilmakuva 1950-luvulta. Kuvan keskell\u00e4 kalliolla oli riihi, jonka takana n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 metsikk\u00f6\u00e4 kutsuttiin Riihiniemeksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeen maatalous koneistui nopeasti. Kehityksess\u00e4 pienet tilat j\u00e4iv\u00e4t isojen jalkoihin. Rauvanniemi oli maastoltaan vaikea ja sen raivaaminen viljelykelpoisiksi pelloiksi oli hidasta ja raskasta. Kun alueen maatiloja s\u00e4hk\u00f6istettiin valtion tuella 1960-luvulla, Rauvanniemi j\u00e4i pienen\u00e4 ”elinkelvottomana” tilana tuen ulkopuolelle. Maataloustuotteista oli ylitarjontaa ja hinnat laskivat. Terho viljeli tilalla ruista yhden satokauden, mutta omien sanojensa mukaan siit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen vain k\u00e4ns\u00e4t. Valtion kannustamana Rauvanniemen, kuten monen muunkin tilan pellot paketoitiin<\/a>. Jotain muuta oli keksitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uusi kotitalo valmistui vuonna 1964.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suurten ik\u00e4luokkien ty\u00f6t olivat siirtyneet maalta kaupunkeihin ja t\u00f6iden ohella ihmisill\u00e4 alkoi olla vapaa-aikaa. Monet kaipasivat lomillaan takaisin maalle, lapsuudesta tuttuihin maisemiin ja tonttikauppa k\u00e4vi vilkkaana. Uusia m\u00f6kkej\u00e4 rakennettin paljon. Rauvanniemess\u00e4kin oli yli kilometri tyhj\u00e4\u00e4 l\u00e4nsirantaa ja muutama pieni saari, mutta kotitilan pilkkominen ja myyminen paloina pois ei tuntunut mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hirsirakentaminen kiinnosti Rauvanniemen nuorta is\u00e4nt\u00e4\u00e4 Terhoa ja vuonna 1967 (22-vuotiaana) h\u00e4n veisti kotirantaan saunan, joka on edelleen ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nimi muutettiin Savon ulkopuolellakin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon, Raudanniemi<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Suomalainen m\u00f6kkikulttuuri ja puhdas luonto vieh\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s saksalaisia ja kes\u00e4isin heit\u00e4 matkaili Saimaan alueella jo yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon. Terho alkoi m\u00f6kkibuumin mukana rakentaa tilan rannoille hirsim\u00f6kkej\u00e4 vuokrak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kiikarissa oli niin kotimaan k\u00e4vij\u00e4t kuin saksalaiset turistit. Ensimm\u00e4inen rakennuslupa haettiin vuonna 1969 ja ”Ekam\u00f6kin” ensimm\u00e4iset vuokralaiset tulivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Raudanniemen ensimm\u00e4inen vuokram\u00f6kki nykyisen Hiidenkiven paikalle valmistui 1970.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

M\u00f6kit annettiin Lomarenkaan markkinoitaviksi ja Rauvanniemen tilan nimi muutettiin Savon ulkopuolella ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon, Raudanniemi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ilmakuva 1970-80 lukujen taitteesta. Alhaalla oikealla Kalliom\u00f6kki ja vasemmalla Riihiniemi, jonne kuljettiin pitkospuita pitkin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aluksi varauksia riitti muutamaksi viikoksi kes\u00e4ss\u00e4, mutta kun rakennuspiirrustuksia ja louhintaa my\u00f6ten kaikki tehtiin itse, se kuitenkin kannatti. Rautakaupasta hankittiin tiilet ja laastit, ikkunalasia, kattohuopaa ja nauloja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ensimm\u00e4inen Riihiniemen m\u00f6kki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yh\u00e4 useampi toivoi, ett\u00e4 vuokram\u00f6kill\u00e4 olisi WC ja suihku<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

1970-luvun lopulla Raudanniemen l\u00e4nsirannalla oli jo nelj\u00e4 pient\u00e4 hirsim\u00f6kki\u00e4 sek\u00e4 Terhon isoveljelle Taunolle kuulunut lautam\u00f6kki. Osaavana timpurina Tatu oli mukana monissa veljens\u00e4 rakennusprojekteissa ja my\u00f6hemmin h\u00e4n myi Terholle my\u00f6s tilan keskell\u00e4 sijainneen oman m\u00f6kkins\u00e4 vuokrak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanha Tatunm\u00f6kki purettiin uuden hirsim\u00f6kin alta vuonna 1991.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1980-luvulla ihmiset alkoivat kaivata paremmin varusteltuja vuokram\u00f6kkej\u00e4. Yh\u00e4 useampi toivoi, ett\u00e4 vuokram\u00f6kill\u00e4 olisi WC ja suihku sek\u00e4 kunnollinen keitti\u00f6. Vuonna 1982 Raudanniemeen saatiin s\u00e4hk\u00f6liittym\u00e4 ja alkuper\u00e4inen Papanm\u00f6kki valmistui. Isovanhempien asunnoksi rakennettu yhden makuuhuoneen m\u00f6kki siirtyi vuokrak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Leevi-papan kuoltua vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Linnunlaulua s\u00e4esti moottorisaha sek\u00e4 taltan ja vasaran kopse<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

1980-luvulla rantarakentamista alettiin s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tiukemmin, mutta uudelle talviasuttavalle vuokram\u00f6kille sai poikkeusluvan l\u00e4helle rantaviivaa, kun vanhan kes\u00e4m\u00f6kin purki alta pois.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uusi ”Ekam\u00f6kki” vuonna 1986 nykyisen Hiidenkiven paikalla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Raudanniemeen alkoi valmistua talviasuttavia m\u00f6kkej\u00e4, jotka ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli Pohosniemi 1988. Vuonna 1989 valmistui uusi isompi Ainola ja sitten Riihiniemi 1991. <\/p>\n\n\n\n

Tukit kaadettiin ja kuorittiin edellisen\u00e4 talvena. Sahatavara tehtiin kentt\u00e4sahalla kotipihassa ja kuivattiin taapeleissa. Laipiolaudat, sein\u00e4paneelit ja koivulattialankut k\u00e4ytettiin h\u00f6yl\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 Mikkeliss\u00e4. Hirsikehikko kohosi kotitalon pellolle kes\u00e4n aikana. Lintujenlaulua s\u00e4esti moottorisaha sek\u00e4 taltan ja vasaran kopse. <\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4sesongin j\u00e4lkeen vanha m\u00f6kki myytiin nopeimmalle niin, ett\u00e4 ostaja purki ja tyhjensi tontin. Lomarengas alkoi ottaa varauksia tilalle kaavailtuun m\u00f6kkiin seuraavasta juhannuksesta alkaen. Maansiirtoty\u00f6t ja uuden m\u00f6kin pohjavalu piti saada valmiiksi ennen pakkasia. Hirsikehikon uudelleenpystytys tontille oli muutaman p\u00e4iv\u00e4n homma, mutta talvi ja kev\u00e4t vier\u00e4hti m\u00f6kki\u00e4 valmiiksi rakentaessa ja usein kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuli kiirekin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luukkosen perhe vastavalmistuneella Pohosniemen m\u00f6kill\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1988. Vasemmalta Markus, Aino, Antti, Terho ja Petteri.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4livuosina Terho veisti hirsikehikoita myyt\u00e4v\u00e4ksi. Innokkaita ostajia riitti ja Raudanniemess\u00e4 veistettyj\u00e4 hirsirakennuksia on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kymmeni\u00e4 eri puolilla suomea, mukaan lukien kaksi omakotitaloa.<\/p>\n\n\n\n